VANVARYN kannanotto suomenkielisen esiopetuksen järjestämiseen

10.9.2013

Suomenkielisen esiopetuksen ja valmistavan opetuksen 6-vuotiaille järjestämisperiaatteet 1.8.2014 alkaen – VANVARYN kommentit ja huomiot Sivistystoimen periaateluonnokseen (21.8.2013) liittyen

Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisen periaatteita ollaan päivittämässä. Valmistelussa olevaa esitystä käsitellään opetuslautakunnan kokouksessa 15.10.2013.

Esitys sisältää uudistuksia mm. esiopetusryhmien muodostamiseen sekä esiopetuksen hakumenettelyyn. Luonnoksesta on toivottu palautetta vantaalaisilta lapsiperheiltä ja muilta asiasta kiinnostuneilta 11.9.2013 mennessä.

Tutustu luonnokseen

Katso myös Vantaan sivuilta


VANVARYN kannanotto 10.9.2013

Vantaa valmistelee muutoksia suomenkielisen esiopetuksen järjestämisperiaatteisiin. Varhaiskasvatuksen johtoryhmä on nimennyt työryhmän valmistelemaan asiaa. Työryhmä on valmistellut esityksen, johon pyydetään kommentteja. Työryhmän esitykseen sisältyy mm. esiopetuksen minimiryhmäkoon kasvattaminen nykyisestä seitsemästä lapsesta kolmeentoista lapseen. Opetusministeriön suosituksen mukaan esiopetuksen ryhmään saa kuulua pääsääntöisesti enintään kolmetoista lasta. Myös esiopetukseen hakumenettelyä ollaan muuttamassa nykyisestä niin, että esiopetusta tarjoavia päiväkoteja rajataan.

Työryhmän esittämät muutokset eivät Vantaalla vaikuttaisi merkittävästi lasten ja henkilöstön väliseen suhdelukuun, mikä on hyvä asia. Kun esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, jossa lapsi on koko päivän, noudatetaan päivähoitoasetuksen 6§:n 1 momentin säännöistä, eli seitsemää lasta kohden tulee olla yksi kasvatusvastuussa oleva henkilö. Jatkossa päiväkodin yhteydessä toimivissa esiopetusryhmissä olisi uudessa tilanteessa aina kokoaikaisesti lastentarhanopettajan lisäksi toinenkin kasvatusvastuussa oleva aikuinen, yli 14 esikoululaisen ryhmissä kaksi muuta aikuista. Jos esiopetusta annetaan ainoastaan esiopetukseen osallistuville lapsille, ei päivähoitoasetus kuitenkaan sido toimintaa. Esitys ei ota kantaa näiden mm. koulujen yhteydessä toimivien ryhmien aikuisresursseihin. Esitys ei myöskään ota kantaa ryhmien maksimikokoihin. Opetusministeriön suosituksen mukaan esikouluryhmän maksimikoko on 20 lasta yhtä lastentarhanopettajaa kohtaan. Tätä suositeltua maksimikokoa Vantaallakaan ei ole syytä ylittää. Esitystä tulisi täsmentää ryhmien maksimikokojen sekä pelkästään esiopetusta antavien yksiköiden aikuisresursoinnin osalta. Esityksessä tulisi vertailun vuoksi näkyä myös ryhmäkokoihin liittyvät käytännöt naapurikunnissa.

Yhtenä suurempien ryhmäkokojen etuna todetaan esityksessä se, että suuremmasta esiopetusryhmästä siirtyy todennäköisesti kavereita kouluun ja näin esi- ja alkuopetuksen nivelvaihe helpottuu. Asia ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen, sillä toisaalta ryhmien keskittäminen saattaa hajauttaa päiväkotiryhmiä ja esiopetusvaiheeseen siirryttäessä kaverit eivät välttämättä siirry mukana. On kuitenkin hyvä, että lasten ystävyyssuhteiden merkitys ymmärretään ja niiden jatkuvuus ja jatkuvuuden tukeminen esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa nähdään tärkeänä asiana.

Uudistusta suunniteltaessa tulisi huomioida perheet kokonaisuuksina. Jos esiopetusta keskitetään, joutuu esikouluikäinen jatkossa entistä useammin vaihtamaan päiväkotia esiopetukseen siirtyessään. Päivähoitoratkaisut pyritään perheissä usein tekemään niin, että sisarukset voivat olla samassa päiväkodissa. Olisi hyvä, että perheen mahdollinen halu siirtää sisarukset toiseen päiväkotiin samanaikaisesti esiopetukseen siirtyvän lapsen kanssa kartoitettaisiin jo esiopetuksen hakuvaiheessa ja toivotut siirrot toteutettaisiin mahdollisimman joustavasti.

On hyvä, että opetuksen järjestämistä integroiduissa ryhmissä mietitään sekä erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevien että muiden samassa ryhmässä olevien lasten kannalta. Ajatus siitä, että integroidut ryhmät toimisivat yhteistyössä päiväkodin toisen esiopetusryhmän kanssa vaikuttaa hyvältä. Kun esiopetusta keskitetään, voidaan kaikille lapsille tarjota riittävänkokoinen vertaisryhmä ja tasalaatuisempaa esiopetusta, eikä integroituihin ryhmiin sijoitettujen ns. tukilasten opetus kulje pelkästään tehostettua tukea tarvitsevien ehdoilla. Toisaalta on hyvä, että tehostettua tukea tarvitsevien lasten kohdalla sekä tietyissä muissa erityistilanteissa voidaan tarvittaessa toimia 13 lasta pienemmässä ryhmässä.  Kokonaisuuden hahmottamisen kannalta olisi hyvä, että esityksestä kävisi ilmi, kuinka suuri osuus Vantaalla toimivista esiopetusryhmistä on tällä hetkellä integroituja ryhmiä.

Esiopetuksen laatuun panostaminen ja esiopetuksen yhtenäistäminen koko Vantaalla on hyvä asia. On perusteltua, että Vantaa pyrkii kohdentamaan rajallisten lastentarhaopettajaresurssien käyttöä muidenkin kuin esiopetusikäisten käyttöön. Esiopetuksen uudelleenjärjestely tuo kuitenkin suuria muutoksia nykyisiin käytäntöihin, minkä takia muutos tulisi suunnitella huolella ja toteuttaa joustavasti. Koska perheiden käyttäytymistä uudessa tilanteessa voi olla etukäteen vaikea arvioida ja uuden menettelyn käyttöönoton aikataulu on tiukka, tulisi ainakin ensimmäisinä vuosina ryhmäkokominimeistä voida tarvittaessa joustaa. Yksi vaihtoehto olisi pilotoida uutta hakumenettelyä yhden päivähoitopiirin alueella ennen laajempaa käyttöönottoa. Pilotoinnin aikana kerättäisiin kokemuksia paitsi uudesta hakumenettelystä myös siitä, kuinka suuremmat ryhmäkoot toimivat käytännössä.